Hiroshiman leveät kadut ammottivat aamuyöllä tyhjyyttään.
Koska aikaa oli yllin kyllin, ei seikkailijasielumme voineet jättää aamunkajon näkemistä kukkulan laelta. Tarkkasilmäisimmät voivat yrittää löytää kuvasta mustan kissimirrin.
Toisin kuin yleensä, tämä valkea kisu ei lämmenyt lähentely-yrityksistämme.
Kukkulan laelta löytyi, paitsi pörröisiä ystäviämme, myös modernin taiteen museo. Aikansa arkkitehtuuriteos tämäkin.
Alaspäin laskeutuessamme oli päivä alkanut jo sarastaa. Betoninen pengerrys kiehtoi suunnattomasti arkkitehtoonisella ilmeellään ja rakenteellisella rehellisyydellään.
Junamatkan varrella pysähdyimme kaupungissa, jonka suurimmat maamerkit olivat saketehtaat.
Tehdasalue oli varsin siisti ja viehättävä.
Pimp my Toyota Crown Majesta V8.
Armottomat sporttinakit saavat matkustajat varmasti hytkymään silkasta riemusta.
Näkymää matkan varrelta. Erikoinen joki, vähävetisenä kuten kaikki virrat.
Matka kesti jälleen noin 8 tuntia, mutta tällä kertaa reittivalintamme osoittautuivat paremmiksi, ja löysimme kotiin jo noin tunnin aiottua nopeammin. Ensi kerralla säästetään kuitenkin ehkä rahat ja istumalihaksemme Shinkanseniin.
1 kommentti:
söpöjä kissejä!
....mut pistäkää ny jo lopultakin sitä sakuraa :)!!!!! täällä oon kytänny sakuran toivossa jo pari viikkoo, eikä postauksiin sit vahingossakaan ole eksynyt yhtään valkoista ja pinkkiä kukkaa...!! sakuraa kansalle kiitos =)!!
ja toivottavasti siellä menee kaikinpuolin kivasti :).
Lähetä kommentti