Nämä tytöt eivät olleet katsomassa Kenzo Tangen arkkitehtuuria, vaan odottivat innokkaasti jotakuta tulevaksi.
Teinityttöjä kerääntyi paikalle laumoittain, loputtomana virtana. Me emme jääneet odottelemaan Idolia tulevaksi, vaan väistimme innokkaan fanilauman tieltä.
Olimme onnekkaita, sillä samaan aikaan pääsalin sisällä oli urheilutapahtuma, joten pääsimme katsastamaan myös sisätilat ja paikallisen urheilufiiliksen.
Ja mikäs olikaan tapahtuma... Lukiotyttöjen lentopalloliigan loppuottelu! Pelaajat olivat taitavia, ja lattianlakaisijat järjestelmällisiä.
Cheerlead-esitys oli myös varsin mallikas heittoineen ja voltteineen.
Faniaitio loi ääntä ja vilinää katsomossa. "Englanninkieliset" huutosarjat taistelutahdon kohottamiseksi olivat kevyen huvittavia.
Yleisössä kaikki eivät olleet niin kiinnostuneita pelistä, kuten tämä neito näyttää.
Varsin komea oli halli myös sisältäpäin. Etenkin täydessä ihmisvilinässä näytti areena toimivan oivallisesti.
Sitten taas ulkoa.
Ja se pakollinen kuva pää alaspäin.
Seuraavaksi oli siis vuorossa itse puisto, jossa kirsikankukat olivat jälleen eilistä näyttävämpiä.
Tänne ihmiset sitten seuraavina päivinä kerääntyisivät sankoin joukoin maistelemaan piknik-herkkuja.
Vielä ei ollut tosiaan täysi kukinta, mutta valkoisia kukkia oli silti runsaasti.
Kamera onnistui tallentamaan paikallisen pariskunnan herkän hetken.
Tokion neito oli tälläytynyt ensimmäistä kunnollista kevätpäivää varten, ja uskoi täten varastavansa huomion kirsikankukilta.
Tämä länkkärinainen taas varasti huomion vahingossa tökättyään kätensä kakkaan.
Riitta kuitenkin vei pisimmän korren löytäessään itsensä väriset kukat.
Puistosta ulos löydettyämme oli luonnollinen kävelysuunta pitkin Omotesando-katua, jossa kalliit merkit kilpailivat ihmisten huomiosta, esimerkiksi pystyttämällä toinen toistaan hulppeampia myymälöitä.
Siinä taas rakentuu joku huomisen arkkitehtuuriekskursiokohde, ehkä.
Näillä seinät olivat lasiset, vinot, kaarevat sekä siniset. Tuotteet sen sijaan lojuivat lattioilla miten sattuu.
Riitta kiertää muille vaihtareille annettuja tehtäväpaikkoja ihan tosissaan. Tässä siis Riitta ja Prada.
Uusi kuvakulma tähän laatikkoon. Huomaa pääkallo.
Jo alkoi hämärtyä. Lähdimme laahustamaan katua takaisinpäin, ja huomasimme rakennusten näyttävän illalla täysin toisenlaisilta kuin päivällä.
Ylemmän kuvan LV-laukkumerkin talo herätti enemmän mielenkiintoa kuin ne laukut. Alakuvassa Diorin kerroskakku iltavalossa.
Poikkesimme itse kadulta sivulle, jossa sijaitsi nuorison edullisempi shoppailukeskittymä. Kauppojen kirjosta löytyi esimerkiksi tämä erikoisesti nimetty vaatemyymälä. Kysyttäessä nimen merkitystä myyjät kyllä tiesivät tarkoituksen ja kielen, mutta ei syytä valintaan: "Joku tuolla johtoportaassa on päättänyt että tämä on siisti."
Illaksi päädyimme jälleen Shinjukuun, jossa ensin illastimme perinteisen izakaya-illallisen grilliherkkuineen
Naapuripöydän herrasmiehet punoittivat jo sisään saapuessamme. Lopulta kovaäänisen kaksikon poistuessa oli ihme että pysyivät itse tolpillaan.
Sitten päivän Love-hotellivalinta, eli Style-A, joka oli juuri vasta remontoitu ja avattu moderni hotelli. Nykyinen tyylisuunta on siis tätä. Kevyen skandinaavista perushotellia ilman härpäkeitä, härskiyksiä, peilejä tms. Aiemmin ovat teemahotellit olleet tiettävästi hieman mielikuvituksellisempia. Mikäs tässä toisaalta. Siisti design-huone edulliseen hintaan.
Hotelli Style-A, Tokio Shinjuku, 9200jeniä ****
[sauli]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti