Check-out aika oli pian käsillä, joten päätimme kokeilla huoneistopuhelimella soittamista... Juuri kun olin tarttumassa puhelimeen, se alkoikin soida. Onneksi siellä puhui sama rauhallinen naisääni, joka kertoi että kello on pian kymmenen: "Oletteko pian lähdössä?"
"Juu, lähtöä tekemässä. Saisko tuon oven auki?"
Ovi aukesi ja lähdimme helpottuneina ulos kokolattiamattotapettihuoneesta käytävään, joka sekin oli vuorattu kokolattiamatoin. Lattiassa oleva matto oli kulunut käytävän keskeltä pois, ja sen alla oleva betonikin oli kulunut 30 vuoden päivittäisen ravaamisen seurauksena. Porrastornin seinät olivat vahvasti halkeilleet ja ikkunoita oli paikkailtu teipein.
Iltavalossa rakennus näytti vain rähjäiseltä, vaan nyt päivänvalossa oli selvää että tätä taloa ei oltu enää remontoimassa. Rakennus vain rapistui ja odotti purkutuomiotaan. Vaikka hinta oli naurettavan alhainen, ei tähän luhistuvaan taloon astu helposti uudestaan.
Hotelli Candles, Toyohashi, 4900jeniä *
Päivä oli kaunis, joten päätimme kiertää kaupunkia hetken ja käydä syömässä aamiaista.
Toyohashin aseman edusta koostui valtavista kansirakenteista ja kansainvälisyyttä korostavista monumenteista. Päivällä sentään ihmisiä oli jonkin verran liikenteessä, mutta jotain kummallisen tyhjää kaupungissa oli. Tässä vaiheessa vasta huomasimme, että hotellikeskittymä näkyi jo aseman edustalta. (kuvassa taka-alalla)
Junaan vain, ja kohti Nagoyaa. Nagoya olikin sitten jo vilkas metropoli. Aseman edustalla liikenneympyrää koristi spiraali.
Hetken kiertelimme suurien teiden varrella jäätelöitä syöden, mutta kiinnostuimme kuitenkin pikkukujista lopulta enemmän. Nagoyan linnalle asti emme lähteneet kävelemään, koska sekin oli kuitenkin replika, kuten Osakan vastaava. Tahtoo nähdä oikeita linnoja sitten.
Keskustan tuntumassa pientalonaapurustossa oli oivallisia varoituskylttejä.
Siisti puutaloalue puuprinttiaaltopeltiseinineen.
Kaivonkannet olivat hupaisia. Näin on itseasiassa muuallakin. Japanilaiset kaivonkannet ovat monesti mielikuvituksellisia ja ajoin värikkäitäkin. Otin tehtäväkseni kuvata tästä lähin myös kaivonkansia.
Moottoritien alle oli pysäköity karskin näköinen työmecha.
Pikku-prinssillä oli oma vihreä planeetta.
Löysimme toisenkin mielenkiintoisen uuden spiraalin, jota ei ollut vielä edes avattu käyttöön.
Komea monumentti. Harmi ettei sisälle päässyt, olisi voinut olla mielenkiintoista.
Myös paikalliset kuvasivat rakennusta ahkerasti sinistä taustaansa vasten. Taisi olla tosiaan uusi ilmestys myös kaupunkilaisten silmissä.
Ohessa kolmas spiraali spiraalin naapurissa.
Ja kirsikankukkapuu, joka ei tosin ollut vielä täydessä kukassaan.
Kirsikkapuu arkkitehtonista mustaa laatikkoa vasten.
Pääsimme tämän kaverin opinnäytetyöhön, jossa mies haastatteli ulkomaalaisten ajatuksia japanilaisesta kulttuurista. Mukava kaveri ja mielenkiintoisia ajatuksia, vaikka kysymykset olivat ehkä tutkimuksen kannalta hieman turhan laajoja: "Mitä mieltä olet japanilaisesta kulttuurista?"
Näitä kysymyksiä taitaa kysyä joka toinen vastaantulija =)
Seuraavaksi kävimme kunnollisessa sushibaarissa syömässä loistavat annokset.
mmm....
Loppupäivä tulikin sitten kierrettyä Nagoyan Tokyu Hands -tee-se-itse-tavaratalossa, josta joka kerros oli toistaan mielenkiintoisempi. Voi, kuinka tällainen löytyisi Suomestakin. Valikoima sisälsi kaiken mitä voisi tarvita pienoismallien rakentamisessa, maalauksessa, puutöissä, suutaroidessa jne. Valtavat valikoimat ja kaikki puhtaita raakoja materiaaleja ilman kikkailua. Onneksi Osakassakin on vastaava, joten käyn siellä sitten joku kerta uudestaan.
Rakennuksen sisällä oli myös huikea lapsille suunnattu parturi.
Päivän viimeiset junailut, vielä yli kolme tuntia kotoisan Daiton maisemiin. Junassa viereemme istahti harrastelijavalokuvaaja, kirsikankukkafriikki, joka tiesi kaiken kirsikankukkien kukinta-ajoista ja parhaista kuvauspaikoista, sekä keleistä. Fanaattisuudesta oli se ilo, että pääsimme kysymään, miksi juuri lyhyessä ajassa runsaina kukkivat kirsikankukat ovat niin tärkeitä japanilaisille.
"Kirsikankukat kuvastavat samurai-mentaliteettia. Annettu tehtävä hoidetaan kerralla valmiiksi ja täysillä. Kaikki kuitenkin loppuu lyhyeen, jonka jälkeen kuihdutaan pois."
[sauli]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti