Koululle aamulla saavuttuamme huomasimme joutuneemme istutetuiksi liikuntasalin näyttämölle. Samalla muutama sata koululaista olivat muodostautuneet joukko-osastoittain saliin. Mikrofoni käteen ja pikainen itse-esittely kehiin, jonka jälkeen vierailijat saivat kuullakseen koko koululaisarmeijan esittämän laulelman. Aivan kuin oltaisiin jotain tärkeitäkin vieraita oltu...
Itse luento annettiin yhdelle luokalliselle kymmenvuotiaita. Kaikki kuuntelivat kiltisti ja mielenkiinnolla, eikä minkäänlaisia järjestyshäiriöitä esiintynyt. Luento sujui rutiinilla, ja lapset innostuivat kopuksi kyselemään kaikesta jotain, jonka jälkeen sain vielä uuden lauluesityksen. Pää tämmöisessä kuninkaalliskohtelussa menee pyörälle. Hauskaa siis oli.
Viikon päästä postista saapui odotetut valokuvat, mutta pelkkiin valokuviin ei oltu tyydytty.
Lapset olivat nimittäin kirjoittaneet terveisensä vihkoon, ja osa oli lisäksi piirrellyt hauskoja kuvia tekstin väliin. Ohessa tyylikäs näköiskuva suomalaisesta vieraasta.
Häkellyttävää.
[sauli]
Muutaman viikon kuluttua sai Olli puolestaan hyvän tuntuman Japanin tarhamaailmaan opetusvierailun muodossa. Tarhan ohjaaja varoitteli etukäteen että lapset ovat varmaan riehakkaita mikä osoittautui myöhemmin varsin paikkansapitäväksi. Natiaisilla olikin paljon kysyttävää ja muutama kysymys jopa sivusi suomea. Pääasiallisesti kuintenkin allekirjoittaneen ruokavalio ja suosikki animet. Lisäksi yllätyskysymyksenä 5-vuotias pikkumies uteli että mikähän mahtaa olla Ollin suosikkinaistyyppi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti