Aamulla aikaisin juna-asemalle jossa oli määrä tavata Machida. Kolmistaan astelimme junaan ja pysäkkien vaihdellessa joukkio hiljalleen kasvoi kuteen henkeen.
Perillä meitä odotti Murata-dono, joka oli ollut tärkeänä lenkkinä rakennuksen suunnittelussa.
Murata meni ensimmäisenä sisään varmistamaan että tuloajankohta oli otollinen.
Sillä välin auringon paistessa otimme muutaman poseerauksen arkkitehtuuritaustaa vasten.
Vihdoin saimme astua sisään ja ensimmäiseksi kävimme hakemassa siivousvälineet toisen kerroksen siivouskaapista. Opiskelijoiden arkkitehtuuriexcursio olikin ovelasti verhottu siivouspalveluksi ja kaikille annettiin rätit käteen.
Varmasti kyseinen rakennus herättää siivoojissa kauhua. Pienikin likatahra näkyy hyvin lattian peilaavassa metallipinnassa. Myöskään herkästi naarmuuntuva materiaali ei anna kovakouraiselle siivojalle anteeksi.
Täytyy myöntää että rakennusta siivotessa tulee hyvin tutustuttua sen detaljeihin ja pintoihin pelkkää vilkaisua syvällisemmin.
Tässä Machida syventyneenä portaikkoa puunaamaan.
Kun alakerta oli siivottu, saimme mennä siivoamaan yläkerran neuvottelutiloja, joissa sveitsiläiset kauppamiehet olivat juurikin pitämässä omaa neuvontekoaan.
Itselle luontevammalta olisi tuntunut rehti esittely kauppamiehille ja pieni sananvaihto, jonka jälkeen olisi voinut katsella vähän paikkoja salamyhkäisen rätti kädessä luuhaamisen sijaan.
Japanilaisten hienovaraisuus tuntuu pohjoisista junteista toisinaan oudolta
Kun "siivoukset" oltiin saatu hoidettua sai kameraa käyttää vapaasti (poislukien sveitsiläisten neuvottelutukion). Pelleilyksihän homma taas meni: ääliöopiskelijat pomppivat niin rakennuksen sisä- kuin ulkopuolellakin. Otettiin sentään muutama arkkitehtuurikuvakin.


Lisäksi yksi onnistunut arkkitehtikuva.


Ja tietysti kun oli kerran mahdollisuus, niin myös perinteinen kuva tuplakuutosista oli otettava.

Metaru ofisu on ehdottomasti puristisen arkkitehtuurin ykköskohteita Japanissa. Tekniikkayrityksen toimiston detaljit ovat huippuluokkaa ja sisällä tunnelma on oivallinen. Rakennuksen mittasuhteet ovat mainiot ja logistiikka toimii.
Suurin osa porukasta yllättäen lähtikin takaisin kouluun luennolle ja itse jäimme tutkimaan lähiseudun lukuisia arkkitehtuurikohteita. Mainittakoon käynti vielä kansalliskirjastossa ja nuorille suunnatussa "mikä on tulevaisuuden ammattini"-rakennuskompleksissa.
Jälkimmäisessä kävimme kankaanmaalauskurssilla, jolta saimme kotiinviemisiksi omat valmiisiin kuvioihin käsinmaalatut nenäliinamme. Kyl tuli hienot.

1 kommentti:
saulilta puuttuu jalat ja toinen käsi tossa yhessä kuvassa
Lähetä kommentti