Sisarusten viimeisen päivän kunniaksi lähdimme yksissä tuumin valloittamaan vielä yhden vuoren, koska kunnon vuoriseikkailuja ei mikään voita.
Lähestyimme polkupyörien selässä pienteollisuusalueen läpi kohti rinteellä häämöttävää kohdettamme.
Osaka-drift!
Kohteeksemme valitsimme vuoren rinteellä voimakkaasti näkyvän temppelirakennelman. Yleensä japanilaiset temppelit eivät syö vuorenrinnettä näkyvästi, mutta tämä tapaus näkyi kauas harmaana portaikkona. (katso vaikka ylempi kuva)
Pitkään mieltä askarruttanut paikka osoittautui valtavaksi terassoiduksi hautausmaaksi, jonka yläpäähän oli rakennettu moderni temppelikompleksi.
Valtavalla hautuumaalla ei ollut ketään näkyvissä. Viimeistään rakennuksille noustessamme alkoi paikka epäilyttää, vähintään arkkitehtoniselta ilmeeltään.
Kuusikulmaisen paviljongin sisään kurkistaessamme näimme kirkkosalia muistuttavan tilan. Ikkunassa olevaa logoa ei oltu koskaan aiemmin nähty... lienee jonkinlainen uskonlahko.
Missään ei vieläkään näkynyt ketään, mutta yksi ovi rakennusten takaa oli avoinna...
Jotenkin paikka alkoi muistuttaa enemmän disneylandia tai kummitusjunaa kuin hengellistä kokoontumispaikkaa. Jalat vavisten astuimme pimeään käytävään toivoen, etteivät ovet menisi takanamme kiinni.
Vuoren uumeniin työntyvässä käytävässä sama linja jatkui. Seiniin ja kattoihin oli muovailtu kitschejä pilvimuodostelmia
Käytävän päässä aukeava halli viimeistään nosti kulkijoille kylmän hien pintaan. Pyöreän luolan holvia koristivat enkelimaalaukset, ja keskellä seisoi tummanpuhuva viemäröity uhrialttari.!? Tässä vaiheessa paikka muistutti lähinnä Indiana Jonesin seikkailuista tuttua "Tuomion temppeliä".
Porukka löysi tiensä ulos vikkelään. Onneksi kukaan ei ollut sulkenut teräsovia jälkeemme. Matkalla alaspäin löysimme myös oletetusti lahkon johtohenkilön kuvan. Paikka puistatti todella. Kummallista, että tällainen kompelksi löytyy näin näkyvästi korkealta vuoren rinteeltä.
Hautuumaalta löytyi kuin löytyikin perinteisten japanilaisten kivien lisäksi ainakin yksi kristillinen muistomerkki.
Hautuumaalta paettuamme kiipesimme aidan yli kielletylle sillalle ja syömään eväitä.
Pilvet kävivät onneksi välillä auringon edessä. Taas oli paahdetta enemmän kuin olimme tottuneet.
Ruostunut kyltti kertoi jotain taakse jättämästämme alueesta.
Ja sitten vain alas. Emme enää kuumuuden huumaamina jaksaneet kavuta vuoren huipulle, vaan lähdimme etsiytymään pyöräparkkia kohti.
Sama matka, joka piti jyrkkyyden takia taluttaa ylös, päästiin pian rullaamaan takaisin...
Huonoilla jarruilla! Osaka-drift!
Illan päätteeksi kävimme vielä keskustassa ihmettelemässä Osakan menoa ja paikallista ruokakulttuuria.
Ohessa kotimme lähistöltä bongattu Pimp-my-Truck -tekele, joita on täällä muuten paljon. Laitamme myöhemmin näitä sitten lisää, kun saamme koottua aiheeseen sopivan gallerian.
Näin päättyi tämänkertaisten vieraiden seikkailuretket. Mielettömän hienoja matkoja koimme, ja pääsimme huomaamaan sisarustiimin toimivan yhä oivallisesti. Missäs sitten ensi kerralla kohdattaisiinkaan? Koskaan ei voi tietää.
Kiitokset seikkailuista!
[sauli]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti