Syyspäivä

Torstaina oli jälleen aika raahautua aamulla japanin luennolle. Jostain kumman syystä luentosali oli tyhjillään. Päädyimme sitten ruokailun jälkeen työhuoneelle, joka sekin oli tyhjänä ihmisistä.

Oli siis syytä lähteä jälleen kaupungille ihmettelemään menoa, ja nauttia tyylikkäästä syysilmasta.

Kohteenamme oli kuuluisa Den-Den-Town, joka siis periaatteessa olisi kokoelma erilaisia elektroniikkahärvelikauppoja lieveilmiöineen. Kokoelmasta voi sanoa sen, että näitä kauppoja löytyi kyllä runsaasti, mutta valikoima oli lähes joka kaupassa sama. Mielenkiintoisin kauppa sisälsi oman robotti-osaston, jonka tv:n ääreen nauliinnuimme katsomaan robottinyrkkeilyä.

Pitkän kävelyn ja useiden eksymisten seurauksena alkoi luonnollisesti hiukoa, joten löysimme tiemme mukavaan grillaa-se-itse-ravintolaan.

Innostuimme valokuvaamaan hienoa sauhua kenties liikaa, sillä grillimme alkoi syöstä pian korkeita liekkejä. Epätoivoinen ruokatarpeiden pelastus johti luonnollisesti syömäpuikkojen leimahtamiseen. Siinä syömäpuikkoja puhallellessa jo tarjoilija saapuikin sammuttamaan liekit jääpaloilla, sekä onneksi toi myös iloksemme uudet puikot hiiltyneiden tilalle. Ruoka sai pinnalleen kevyen karsinogeenikerroksen, ja naapuriruokailijat hymyä huulille. Maukasta kuitenkin oli, kuten arvata saattaa.


Päädyimme yllättäen Nambaan, jossa jo aiemmin olimme vierailleet. Viimeistään tässä vaiheessa molemmat putosivat omalta kuvitellulta kartaltaan. Ei tämän mestan tässä pitänyt olla...?

TV-kamerat surisivat, kun rapumiesten klaani kokoontui valtavan mekaanisen rapumonumentin alle.