Jesh. Rata näytti hulppealta! Mittakaava ja suorien pituudet olivat aivan täydelliset autoillemme. Alustan liukkausaste oli juuri sopiva. Autot pystyi saamaan sivuluisuun, mutta pitoa oli tarpeeksi. Ei muuta kuin kisaamaan!
Ensimmäiset ajot ja autoista otetut täydet tehot päätyivät vääjäämättä valleihin, mutta hetken päästä rataa ajettiinkin kuin vanhat konkarit. Kisaamaan vain. Täällä voisikin käydä usein...
..tai sitten ei. Jostain syystä radan matto päästi itsestään irti uskomattoman määrän nukkaa, joka sitten kertyi auton jokaiseen koloon. Henkilökunnan mukaan matto oli vasta viime aikoin alkanut tehdä näin, valitettavasti. Saimmekin käyttöömme pienen kompressorin, jolla puhdistaminen sujui näppärästi.
Valitettavasti jatkuva putsauskaan ei auttanut, sillä nukkaa kertyi myös siihen ainoan näkyvän rattaan väliin, muodostaen väleihin kivenkovia nukkapalloja, jotka aiheuttivat autojen lamaantumisen jo noin keskimäärin kahden kierroksen päästä. Eipä täällä sitten kisailla voinutkaan. Harmi. Olisi ollut sen verta lähellä, eikä kauhean kalliskaan paikka. Luvattiin tulla takaisin heti kun matto on saatu uusittua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti