Kokenut mailanheiluttaja Machida näytti mallia ja me viilasimme kiertoliikkeet huippuunsa.
Range olikin tänä iltana varsin suosittu ja saimme parhaat paikat kentän reunalta.
Illan pimetessä mätkimme golfpalloja kukin 70 kappaletta.
Kentän takareunalla ollutta suojaverkkoa ei tarvittu montaa kertaa, vaikka yritys oli kova. Meidän kohdallamme verkkoa tarvittiin lähinnä sivusuunnassa.
Nämä valtavat apinahäkit valaisevat ylväästi ympäristönsä ja toimivat lähiöiden maamerkkeinä, kuin majakat yössä.
Loppua kohden lyöntivarmuus parantui huomattavasti: kaikki pallot saatiin jopa liikkeelle.
Kokemuksen siivittäminä olemme taas hieman lähempänä tavallisten japanilaisten sielunelämää.
-----------------------------------------------------------------------------------------
Seuraavana päivänä päätimme harjoitella isommilla palloilla ja lähistön keilausrata sai nähdä eurooppalaiset keilataiturit. Tälläkin kertaa kokenut Machida otti radan haltuun heti kaadolla.
Loppua kohden alkoi kaatoja tulla myös muiden toimesta.
Vapaatyyli siivittää keltaisen pallon keiloja kohti.
Kierros väärällä kädellä oli varsin tasainen.
Vaikka numero 44 on japanissa epäonnen luku, meni ilta rattoisasti Nagehoudain (heitä niin paljon kuin jaksat) merkeissä.
Pelit tasoittuivat loppua kohden ja viimeisen erän voitto menikin Saulille. Poistumisen yhteydessä saimme kukin kupongit robottikäsi-peliin. Mielettömän tarkalla ajoituksellaan Olli onnistui ryhmän ainoana osumaan kohteena olleeseen reikään ja voitti säkillisen karkkia.
Kaikki lähtivät puolen yön jälkeen voittajina kotia kohti.
2 kommenttia:
Kauankohan ruisleivän matka Japaniin kestää? Pitääkö laittaa näkkärinä vai pysyisikö itseleivottu syömäkunnossa?
Posti kulkee Suomi-Japani-välin noin viikossa. Kenties joku limpputyyppinen leipä saattaa tästä matkasta selvitä kunnialla. Näkkileivät ja hapankorput varmasti toimivat. Muitakin saa toki kokeilla. =)
Lähetä kommentti