Kaikki kuitenkin tiesivät, ettei tämän viikon aikana kannata yrittää mihinkään lomapaikkaan änkeä, koska pääsee vain jonottamaan.
Viikon viimeinen juhla on Lasten päivä, jolloin (perinteisesti poikalasten) vanhemmat ripustavat hauskoja karppiviirejä kepin nokkiin tuulta nielemään. Suurimmat ovat kymmeniä metriä pitkiä, ja silkistä tehtyinä maksavat mielettömän paljon.
Aurinkoisen lasten päivän kunniaksi lähdimme lähistölle ihmettelemään paikallista festivaalihumua. Mahtaisia varmaan noita karppiviirejäkin olla läjäpäin...
Ohessa kuva omalta kotipihaltamme.
Sitten itse festivaali, toiseksi lähimmällä juna-asemalla Nozakissa.
Ihmisiä ja krääsämyyjiä oli liikenteessä, mutta karppi-tuulipusseja ei näkynyt ollenkaan. Harmi.
Suurinta huvia tuntui olevan kaikenlaiset pyydystysleikit, joissa kotiin vietäväksi ongittiin ja haviteltiin altaista kaikenmoista:
Pikkukaloja
Ankeriaita
Lisää pikkukaloja
Kilpikonnia
Tipusia
Isoja koppakuoriaisia
Koppakuoriaisia ei tarvinnut itse pyydystää, vaan ne oli joku jo käynyt metsästä keräämässä. On muuten ötököiden kerääminen niin suosittua touhua pikkupoikien keskuudessa, että kaupunkien läheisyydessä alkavat suosituimmat lajit olla jo uhanalaisia.
Suomalaista vappua muistuttava krääsämarkkina johdatti kadun päätteenä olevaan Nozaki Kannon -temppeliin, jossa on tullut jo pariin kertaan käytyäkin.
Temppelin portailla oli tarjolla monenlaista laatuviihdettä, kuten kiiltäviin taikatemppuvälineisiin turvautuva kömpelö taikurismies.
Portailla istahdettiin varjoon. Aurinko porotti sen verran voimakkaana, että päänahka alkoi kärventyä.
Samaisilla portailla seuraamme liittyi velmu kissimirri.
Temppelillä olisi ollut tarjolla lisäksi perinteistä toivomuksen jonotusta, sekä jonkinlaista teatterinäytöstäkin.
Päätimme kuitenkin lämmöstä uupuneina saaneemme näistä festareista tarpeeksemme ja suunnata uusiin seikkailuihin.
2 kommenttia:
löytyiskö krääsähyllyistä hello kitty -pez-hahmoa tai jotain muuta kivaa mulle tuotavaksi? :D
Katsotaan mihin pystytään. Mitään ei luvata ;)
Lähetä kommentti